Tukikeskus hilma

Turvapaikanhakijoiden mielenterveyden tukemisen tärkeydestä


Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveydestä puhuttaessa usein nostetaan esiin aikaisempi traumatisoituminen. Moni onkin kokenut henkilökohtaisesti sodan, vainon tai väkivallan. Maahantulon jälkeiset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin merkittävästi mielenterveyteen ja siten tulevaan kotoutumiseen. Traumaattisen stressin lisäksi turvapaikanhakijoilla on suuri määrä tilanteen ja ympäristön aiheuttamaa kuormitusta.


Traumaattinen, tilanteen ja ympäristön aiheuttama stressi

Stressi on normaali reaktio uhkaavaan tilanteeseen. Pakolaisella usein turvattomat olosuhteet ovat jatkuneet niin pitkään, että ”taistele tai pakene”-reaktio on jäänyt päälle hermoston ylivireystilaksi. Tällöin puhutaan traumatisoitumisesta. Ihmiset reagoivat tilanteisiin eri tavalla, jokaisella pakolaisella on ollut järkyttäviä kokemuksia, mutta kaikki eivät ole traumatisoituneita. Sen sijaan turvapaikanhakeminen on stressaava tilanne ilman tietoa siitä milloin se loppuu. Hakija ei voi tietää hyväksytäänkö oleskelulupahakemus, joten tulevaisuuden epävarmuus rassaa. Myös perheen ja läheisten tilanne huolestuttaa useita.

Traumaattisen ja tilanteen aiheuttaman stressin lisäksi myös ympäristö aiheuttaa stressiä. Vastaanottokeskuksissa ei omaa tilaa ja rauhaa paljoa ole. Tekemistä on järjestetty harvakseltaan ja toimettomana ajatukset suuntautuvat helposti ongelmiin. Stressi ei ole pelkästään henkilökohtainen kokemus, vaan myös sosiaalinen ilmiö. Peilineuronien kautta muiden stressi, turhautuminen ja epävarmuus tarttuvat. Stressin ensimmäisiä oireita ovat ärtymys ja aggressio, jolloin ollaan helposti noidankehässä: aggressio lisää aggressiota ja viha lisää vihaa. Myös kantaväestön rasismi ja uhkailu lisäävät turvattomuutta, joka lisää stressin määrää entisestään.

Turvapaikanhakijalla on siis suuri määrä stressiä, mutta ei välttämättä keinoja tai mahdollisuutta sen purkamiseen. Ne keinot, joita hän on aikaisemmin käyttänyt oman hyvinvoinnin lisäämiseen, eivät välttämättä uudessa maassa ja uudessa tilanteessa toimi tai ole mahdollisia.

Stressi eli hallitsematon ja epämiellyttäväksi koettu vireystilan nousu johtaa pitkään jatkuessaan sairastumiseen. Se mm. nostaa verenpainetta ja lisää sydänperäisen kuoleman riskiä. Krooninen stressi myös vahingoittaa aivoja fyysisesti. Jatkuva korkea stressihormonitaso muuttaa aivojen kokoa, rakennetta ja toimintaa. Krooninen stressi voi johtaa pysyvämpään ahdistuneisuuteen sekä lopulta avuttomuuteen, lamautumiseen ja toivottomuuteen eli masennukseen.


Toimijuus ja toiminnallisuus

Turvapaikanhakeminen on odottamista. Ja jos ei tee mitään, niin mikään ei muutu. Ihmisillä on keinoja vaikuttaa omaan hyvinvointiin, mutta stressaantuneena niitä ei käytetä. Päinvastoin stressi usein aiheuttaa sen, että epäterveellisen käyttäytymisen lisääntymisen (esim. alkoholinkäytön kasvu, epäterveellinen ravinto, vähäinen liikunta). Mielenterveyden ongelmille ja haasteille onkin yhteistä se, että kadotetaan oma toimijuus; oma aktiivinen toiminta oman hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tämän vuoksi toiminnan järjestäminen vastaanottokeskuksiin olisi ensisijaisen tärkeää. Esimerkiksi valtavassa meta-analyysissä tutkijat löysivät, että jo 9 kilometrin hiljainen kävely viikossa vähentää sydänsairauksia 31% ja kuolleisuutta 32%. Koska Suomen maapinta-alasta on metsää 71,6%, on helpottavaa kuulla että metsässä oleskelun on havaittu vähentävän verenpainetta ja pulssia sekä rauhoittavan hermostoa. Japanilaisessa tutkimuksessa jo 15 minuutin kävely metsässä vähensi stressihormoni kortisolia n. 13%. Stressiä voidaan siis alentaa hyvin yksinkertaisin keinoin ja järjestelyin.

Toimijuuskaan ei ole pelkästään henkilökohtaista, vaan myös yhteisöllistä. Omaan toimijuuteen kuuluu olennaisena osana se, miten ympäröivässä yhteiskunnassa voi osallistua ja vaikuttaa. Vieraassa maassa ja vieraassa kulttuurissa on vaikeaa itse toimia aktiivisesti, mikäli mitään toimintatapoja ei ole.


Mielen hyvinvoinnin tukemisen tärkeys

Tällä hetkellä turvapaikanhakijan pääsy mielenterveyden palveluiden piiriin edellyttää hyvin vakavaa oireilua, kuten psykoottisuutta tai itsemurha-alttiutta. Vastaanottokeskuksista puuttuvat järjestelmällinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja mielenterveystyön ammattilaiset (psykologit ja psykoterapeutit). Keskusten ohjaajat ovat olleet kiireisiä perustarpeiden järjestämisessä, ja satunnaista toimintaa ovat järjestäneet lähinnä vapaaehtoiset.

Pitkäaikaiset mielen haasteet vaikuttavat elämään lamauttavasti ja vammauttavasti. Mitä huonommaksi mielenterveys ehtii päästä, sitä kauemmin sen palauttaminen kestää, mikäli on lainkaan mahdollista. Mielenterveydestä puhuttaessa on usein mahdotonta jakaa ongelmia mieleen tai kehoon. Esimerkiksi pitkäkestoisessa stressissä aivojen muutokset ovat fyysisiä (eivätkä pelkästään ”henkisiä”). Mielenterveys on toimijuutta, ja toimintakyvyn ehdoton edellytys. Ilman mielenterveyttä osallistuminen ja kotoutuminen yhteiskuntaan on hyvin haastavaan.

Kotoutumisen epäonnistumisen seurauksena on syrjäytyminen. Koska tiedämme kuinka kallista syrjäytyminen on yhteiskunnalle (esim. Opetusministeriön laskelmien mukaan syrjäytynyt suomalainen nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa), olisi kaikkien kannalta kannattavaa, että turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä tuettaisiin. Lievemmissä haasteissa toiminnallisuuden ja toimijuuden lisäämiseen riittää yksinkertainen toiminta, jota voivat järjestää vapaaehtoiset ja vastaanottokeskusten työntekijät. Tämän lisäksi myös mielenterveyden ammattilaisia tarvittaisiin jokaiseen hätämajoitukseen ja vastaanottokeskukseen.


Antti Klemettilä toimii kriisipsykologina Turun Kriisikeskuksen Serene-hankkeessa

Lisää Serene-hankkeesta: www.turunkriisikeskus.fi/content/fi/1/20059/Serene-hanke

Kommentoi kirjoitusta / Leave a comment


VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA
PL 30, 00030 IIRIS
Gsm: 050 300 2501 | email: info[]tukikeskushilma.fi

Päivitetty: 23.2.2016 Webmaster