Tukikeskus hilma

(Osa 2) 5 TALOUDELLISET TUET


Vammainen ihminen voi hakea erilaisia tukia, jotka auttavat vamman tai sairauden aiheuttamien kustannusten maksamisessa.


(Osa 2) 5.1 Vammaisetuudet


16 vuotta täyttäneen vammaistuki. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu lähinnä työikäisille vammaisille henkilöille, jotka eivät saa eläkettä. Vammaistuen myöntämiseen vaikuttavat hakijan ikä, Suomessa asumisaika sekä vammautumisen ajankohta.

Vammaistukea voi saada pysyvästi tai määräaikaisesti. Myös tuen määrä vaihtelee vamman vakavuuden mukaan. Vammaistukea haetaan Kelalta ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C. Vammaistuesta ei makseta veroa.

Lisätietoa vammaistuesta: Kela

Eläkettä saavan hoitotuki. 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ei voi saada, jos saa eläkettä. Sen sijaan eläkkeensaaja voi saada hoitotukea hoidon tai eri palvelujen kustannuksiin. Hoitotuella myös autetaan vammaista tai sairasta henkilöä selviytymään kotonaan paremmin.

Hoitotukea haetaan Kelalta, ja se on verotonta.

Lisätietoa eläkettä saavan hoitotuesta: Kela

Alle 16-vuotiaan vammaistuki. Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen vanhemmat voivat hakea Kelalta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Tuki on tarkoitettu lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttamien kustannusten maksamiseen.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on verotonta. Sen määrä vaihtelee vamman vakavuuden mukaan. Tukea haetaan Kelalta, liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C.

Lisätietoa vammaistuesta: Kela


(Osa 2) 5.2 Kuntoutusraha


Kuntoutusrahan tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä selviämään arkielämässään ja parantaa hänen toimintakykyään. Jos tarvitsee kuntoutusta vamman tai sairauden vuoksi, voi hakea kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa voivat saada Suomessa asuvat 16–67-vuotiaat henkilöt, jos kuntoutuksesta aiheutuu työtulojen menetyksiä.

Kuntoutusrahaa haetaan Kelalta. Siitä maksetaan veroa. Liitteeksi tarvitaan kuntoutuksen järjestäjän kuntoutuspäätös.

Lisätietoa kuntoutusrahasta: Kela



(Osa 2) 5.3 Sairauspäiväraha


Jos henkilö on sairaana, ja hänelle tulee sen vuoksi ansionmenetystä, hän voi hakea sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan 300 arkipäivältä.

Sairauspäivärahaa aletaan maksaa, kun henkilö on ollut sairaana 10 päivää. 10 ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuuaikaa. Siltä ajalta ei makseta sairauspäivärahaa.

Sairauspäivärahaa voi saada 16—67-vuotias henkilö, jos hän on ollut ennen sairastumistaan ansiotyössä.

Eläkkeensaajat eivät tavallisesti voi saada sairauspäivärahaa.

Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta.

Lisätietoa sairausajan tuista: Kela


(Osa 2) 5.4 Erityiset ravinto- ja vaatekustannukset


Vammainen henkilö voi hakea korvausta, jos hän joutuu vammansa tai sairautensa vuoksi noudattamaan erityistä ruokavaliota. Myös vaatekustannuksista voi hakea korvausta, jos tavalliset vaatteet tai kengät eivät vamman tai sairauden vuoksi sovi.

Korvauksia haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Kunnat maksavat korvauksia, jos niillä on siihen varattua rahaa.



(Osa 2) 5.5 Asumistuki


Yleinen asumistuki. Pienituloinen henkilö, joka asuu vakituisesti Suomessa, voi hakea asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-asuntoon tai omistusasuntoon.

Asumistuki voi olla korkeintaan 80% asumiskuluista. Asumistuen määrään vaikuttavat esimerkiksi asunnon koko ja sijainti ja se, kuinka monta henkilöä asunnossa asuu.

Asumistukea haetaan Kelasta.

Eläkkeensaajien asumistuki. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada henkilö, joka asuu vakituisesti Suomessa ja
• saa eläkettä ja on 16—64-vuotias tai
• on yli 65-vuotias.

Eläkkeensaajan asumistukea haetaan Kelasta.

Lisätietoa asumistuesta: Kela


(Osa 2) 5.6 Kotoutumistuki


Kotoutumissuunnitelman aikana maahanmuuttaja on oikeutettu kotoutumistukeen. Kotoutumistuki vastaa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea.

Kotoutumistukea haetaan Kelalta tai kunnan sosiaalitoimistosta.



(Osa 2) 5.7 Toimeentulotuki ja sosiaaliset lainat


Sosiaalitoimisto myöntää toimeentulotukea, jos henkilö tai perhe ei muuten tule toimeen. Toimeentulotukea voi saada vain siinä tapauksessa, että muut tulot tai tuet ovat vähäiset.

Toimeentulotuki on siten viimesijainen toimeentulo. Muut tulot vaikuttavat toimeentulotuen määrään. Vammaistuki ei kuitenkaan vaikuta tuen määrään.

Kunnat voivat järjestää asukkailleen myös sosiaalisia luottoja. Ne ovat lainoja, joita myönnetään vähävaraisille asukkaille, joiden olisi muuten vaikea saada luottoa. Lainan saaja maksaa lainan kunnalle takaisin. Sosiaalista lainaa haetaan kunnan sosiaalitoimistosta.

Kaikki kunnat eivät myönnä sosiaalista luottoa. Jos kunta myöntää sosiaalista luottoa, se voi periä kohtuullista korkoa.


(Osa 2) 5.8 Invalidivähennys verotuksessa


Vammaisuuden perusteella voi saada verotuksessa invalidivähennyksen. Vähennyksen suuruus riippuu vamman tai sairauden haitta-asteesta. Jos haitta-aste on pieni, vähennyskin on pienempi.

Jos hakee invalidivähennystä, veroilmoitukseen täytyy liittää lääkärintodistus, josta ilmenee pysyvä haitta-aste. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen automaattisesti. Jos haitta-aste muuttuu, täytyy siitä ilmoittaa verottajalle.

Lisätietoa saa verotoimistosta.


<< Edellinen | Seuraava >>

VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA
PL 30, 00030 IIRIS
Gsm: 050 300 2501 | email: info[]tukikeskushilma.fi

Päivitetty: 20.2.2014 Webmaster