Tukikeskus hilma

(Osa 2) 3 VIRANOMAISET JA MUUT TOIMIJAT


(Osa 2) 3.1 Kansaneläkelaitos eli Kela


Kansaneläkelaitos eli Kela maksaa Suomessa asuville ihmisille rahallista tukea eri elämäntilanteissa. Tavallisesti Kela huolehtii perusturvasta silloin, kun muut tulot jäävät pieniksi. Kaikki Kelan etuudet eivät kuitenkaan riipu tuloista. Esimerkiksi lapsilisä on sellainen etuus.

Kelan tukia saa yleensä henkilö, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Siihen kuuluvat yleensä kaikki, jotka asuvat Suomessa vakinaisesti.

Kela vastaa esimerkiksi vammaisten ihmisten kuntoutuksesta, erilaisten tukien maksamisesta sekä työttömän perusturvasta.

Joihinkin Kelan tukiin liittyy asumisaikavaatimus. Henkilön pitää siis asua tietty aika Suomessa ennen kuin hän voi saada tukea.

Kelan sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat yleensä kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilöt, jotka ovat Suomessa sairausvakuutettuja, saavat Kela-kortin. Kortilla saa apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla Kela-korvauksen. Maksettavaksi jää tällöin ainoastaan omavastuuosuus. Kela-kortti on maksuton.

Eläkkeensaajat saavat Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin. Kortilla voi saada eläkeläisalennusta esimerkiksi joukkoliikenteen lipuista. Kun hakijalle on myönnetty täysi kansaneläke, kortti lähetetään hänelle automaattisesti. Kansaneläkkeensaajan kortti on maksuton.

Kelan etuuksia haetaan Kelasta paperilomakkeella tai sähköisesti. Asiointipalvelun Internet-osoite on www.kela.fi/asiointi. Kaikkia Kelan etuuksia ei voi hakea sähköisesti.

Lisätietoja Kelan palveluista ja etuuksista: Kela


(Osa 2) 3.2 Sosiaalipalvelut


Kunta järjestää sosiaalipalveluita asukkailleen. Asukkailla on siis oikeus saada palveluita, joita kunta järjestää. Näitä palveluita ovat esimerkiksi vammaisten ja vanhusten palvelut, lasten päivähoito sekä taloudellinen tuki.

Kunnan sosiaalityöntekijät auttavat vaikeassa elämäntilanteessa olevia asukkaita. Sosiaalityöntekijät antavat myös neuvontaa ja ohjausta eri asioista.

Kotikunta on kunta, jossa henkilö asuu vakituisesti. Maistraatti rekisteröi kotikunnan.



(Osa 2) 3.3 Mielenterveyspalvelut


Mielenterveyspalveluista voi saada apua elämän kriisitilanteissa. Elämä voi tuntua raskaalta vaikeiden kokemusten vuoksi, esimerkiksi perheen tai läheisen menettämisen, kidutuksen tai muiden syiden vuoksi.

Kunta järjestää mielenterveyspalveluita asukkailleen. Apua voi hakea esimerkiksi terveyskeskuksista, psykiatrisilta poliklinikoilta sekä neuvoloista. Myös koulut, oppilaitokset ja työterveyshuolto järjestävät mielenterveyspalveluita.


(osa 2) 3.4 Vammaisasiamies


Joissakin kaupungeissa toimii vammaisasiamies. Hänen tehtävänään on puolustaa vammaisten ihmisten perusoikeuksia ja neuvoa vammaisasioissa.

Vammaisasiamies on esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.


(Osa 2) 3.5 Potilasasiamies


Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä työskentelee potilasasiamies. Hänen tehtävänään on neuvoa asiakkaita potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Jos potilas on tyytymätön hoitoon, potilasasiamies auttaa potilasta tekemään muistutuksen tai kantelun.

(Osa 2) 3.6 Sosiaaliasiamies

Jokaisessa kunnassa työskentelee sosiaaliasiamies. Kahdessa kunnassa voi myös olla yksi yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies neuvoo ja kertoo sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista.

Jos sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää apua sosiaaliasiamieheltä. Silloin sosiaaliasiamies voi toimia sovittelijana osapuolten välillä.

Sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia.

(Osa 2) 3.7 Vähemmistövaltuutettu


Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, joka edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten yhdenvertaisuutta Suomessa. Vähemmistövaltuutettu on myös kansallinen ihmiskaupparaportoija. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut etnistä syrjintää tai on havainnut sitä tapahtuvan muille.

Lisätietoa: Vähemmistövaltuutetun toimisto



(Osa 2) 3.8 Lapsiasiavaltuutettu


Lapsiasiavaltuutettu valvoo lapsen etua ja oikeuksia. Lapsiasiavaltuutettu tekee yhteistyötä muiden sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka toimivat samalla alalla. Valtuutettu ei ratkaise yksittäisten lasten tai perheiden asioita. Hän ei voi muuttaa viranomaisten päätöksiä.

Lisätietoa: Lapsiasiavaltuutettu

(Osa 2) 3.9 Järjestöt


Vammaisjärjestöistä ja monikulttuurisuusjärjestöistä voi saada neuvoja, apua ja tukea.

Vammaisjärjestöt edistävät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta.

Järjestöt tarjoavat
• vammaisuuteen liittyvää neuvontaa ja ohjausta
• harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa
• vertaistukea.

Monikulttuurisuusjärjestöt järjestävät muun muassa liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä edistävät monikulttuurisuutta ja Suomeen kotoutumista.

Tämän oppaan lopussa on lista eri järjestöistä. Listassa ei ole Suomen kaikkia järjestöjä.

(Osa 2) 3.10 Vakuutusyhtiöt


Monet suomalaiset ottavat vakuutuksia yllättävien onnettomuuksien varalta. Vakuutuksia ostetaan vakuutusyhtiöistä.

Vakuutusyhtiöt myyvät esimerkiksi koti- ja matkavakuutuksia. Vakuutuksen voi ottaa myös tapaturman tai kuolemantapauksen varalta. Vakuutusyhtiöt määrittelevät, kuka voi saada vakuutuksen ja mitä se maksaa.

Vuokralaisen täytyy yleensä ottaa kotivakuutus, jos vuokranantaja on yksityinen henkilö. Jos vuokralainen saa toimeentulotukea, kotivakuutus voidaan yleensä sisällyttää toimeentulotuen laskelmaan.

Lisätietoja vakuutuksista saa vakuutusyhtiöistä.


<< Edellinen | Seuraava >>

VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA
PL 30, 00030 IIRIS
Gsm: 050 300 2501 | email: info[]tukikeskushilma.fi

Päivitetty: 20.2.2014 Webmaster