21/09/2015 tekijältä Admin 0

On ajan kysymys koska pakolaiskriisi alkaa näkymään Hilman asiakastyössä

Tukikeskus Hilmassa seurataan tarkkaan maailmaa ravistelevan pakolaiskriisin kehittymistä. Muun muassa Syyrian sodasta johtuen Eurooppaan saapuu tänä vuonna ennätysmäärä pakolaisia, joista osa hakee turvapaikkaa Suomesta. Suomen viranomaiset valmistutuvat jopa 30 000 turvapaikanhakijan saapumiseen tämän vuoden aikana.

Myös Tukikeskus Hilmassa valmistaudutaan asiakasmäärän kasvuun. Samalla meillä on kova huoli hallituksen meneillään olevasta selvityksestä siitä, voidaanko Suomeen luoda kahden kerroksen sosiaaliturvajärjestelmä.

Särkyneet mielet

Yle uutisoi 18.9., että turvapaikanhakijoiden joukossa on harvoja fyysisesti vammaisia tai aistivammaisia henkilöitä. Yhtenä syynä on matkan rankkuus. Sodan keskellä elävät perheet joutuvat usein maksamaan miltei koko omaisuutensa, jotta yksikin perheenjäsen pääsisi turvaan Eurooppaan. Tällöin lähtijäksi valikoituu useimmiten se, jolla on parhaat mahdollisuudet selvitä matkasta ja työllistyä perille päästyään.

Turvapaikanhakijoiden traumaperäiset mielenterveysongelmat sen sijaan ovat yleisiä. Harva mieli säilyy särkymättömänä, kun sotaa ja sortoa seuraa fyysisesti ja henkisesti erittäin rankka matka Eurooppaan ja sen halki. Yhdessä matkustavia perheitä hajotetaan matkan varrella, ja monet turvapaikanhakijoista joutuvat elämään epätietoisuudesta perheenjäsentensä olinpaikasta.

Mielenterveysongelmat voivat olla vammoja

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus määrittelee vammaksi sellaiset pitkäaikaiset ruumiilliset, henkiset, älylliset tai aisteihin liittyvät vammat, jotka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää henkilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kaikki mielenterveysongelmat eivät siis ole vammoja, mutta vakavat ja pitkäaikaiset mielenterveydelliset haasteet voidaan luokitella vammoiksi. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna vammaisten turvapaikanhakijoiden määrä ei olekaan ihan vähäpätöinen. Vastaanottokeskuksilla on siis oltava tarpeelliset resurssit mielenterveyden tukemiseen.

Hilmassa pakolaisten määrän kasvu näkyy pienellä viiveellä

Tukikeskus Hilman asiakastyössä eivät lisääntyneet pakolaismäärät toistaiseksi ole näkyneet, mutta tämä on vain ajan kysymys. Viive johtuu siitä, että vastikään saapuneilla turvapaikanhakijoilla ei vielä ole oikeutta juuri minkäänlaisiin julkisiin palveluihin. Kun turvapaikkaprosessi on kesken, on hakijalla lain mukaan oikeus vain rajallisiin ”välttämättömiin” sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kun osalle saapuneista hakijoista aikanaan myönnetään oleskelulupa, pääsevät he myös Suomen sosiaaliturvan piiriin. Silloin Tukikeskus Hilman ohjaus- ja neuvontatyölle on entistä enemmän tarvetta.

Ehdoton ei kahden kerroksen järjestelmälle

On kuitenkin epävarmaa, mitä palveluja ja etuuksia turvapaikan saaneiden on tulevaisuudessa mahdollista saada. Sipilän hallitus on nimittäin selvittämässä, voiko turvapaikan saaneille ihmisille myöntää heikompaa sosiaaliturvaa kuin muille Suomessa asuville. Tämä vaarantaisi yhdenvertaisen kohtelun periaatteet, jotka on kirjattu muun muassa perustuslakiin. Myös oikeusoppineet ovat ottaneet vahvasti kantaa aloitetta vastaan.

Kaikkien kannettava vastuunsa

Tukikeskus Hilma peräänkuuluttaa hallitukselta paitsi vastuunkantoa turvapaikanhakijoiden vastaanotossa, myös sitoutumista yhdenvertaisen yhteiskunnan periaatteisiin. Sellaisissa periaatteissa ei ole sijaa kahden kerroksen sosiaaliturvajärjestelmän luomiselle. Todettakoon myös, että vaikka fyysisesti vammaisten ja aistivammaisten turvapaikanhakijoiden määrä on suhteellisen pieni, on vastaanottokeskuksissa tärkeä huomioida esteettömyys.

Me Tukikeskus Hilmassa puolestamme sitoudumme palvelemaan parhaamme mukaan kaikkia meidän puoleemme kääntyviä maahanmuuttajataustaisia vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä, riippumatta henkilön maassaolostatuksesta.

Johanna Warius
on Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinaattori