1.

Kysymys: Olen Suomessa asuva vammainen maahanmuuttaja. Mihin palveluihin ja etuuksiin minulla on oikeus?

Vastaus: Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja etuuksia haetaan pääsääntöisesti joko kotikunnalta (linkki avautuu uuteen välilehteen) tai Kelalta (linkki avautuu uuteen välilehteen). Oikeus saada näitä palveluita ja etuuksia määräytyy pitkälti sen mukaan, asutko Suomessa vakinaisesti.

Jos Kela katsoo, että asut Suomessa vakinaisesti, olet oikeutettu Kelan etuuksiin. Joissain etuuksissa on kuitenkin määritelty erillinen asumisaikavaatimus, eli sinun on pitänyt asua Suomessa tietty aika ennen kuin voit saada kyseistä etuutta. Jos asuinkuntasi maistraatti katsoo, että asut Suomessa vakinaisesti, se rekisteröi sinulle kotikunnan ja saat oikeuden kotikuntasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kuten vammaispalveluihin. Esimerkiksi pelkän opiskelun vuoksi Suomeen oleskeluluvan saaneen henkilön ei yleensä katsota asuvan Suomessa vakinaisesti.

Suomessa vakinaisesti asuvalla vammaisella maahanmuuttajalla on oikeus palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa, millaisia palveluita ja tukitoimia vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö tarvitsee voidakseen selvitä tavanomaisista arjen askareista ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vastuu palvelusuunnitelman laatimisesta on vammaisen henkilön kotikunnan viranomaisilla. Vammainen henkilö osallistuu oman palvelusuunnitelmansa laatimiseen. Vaikka kahdella henkilöllä olisi sama vammadiagnoosi, heidän toimintakykynsä ja siten myös palveluntarpeensa voivat olla keskenään selvästi erilaiset.

Jos tarvitset henkilökohtaista neuvontaa, varaa tapaamisaika Tukikeskus Hilmaan.

(Ajanvaraus ma, ti ja ke klo 12-14, puh. 044 7577 099)

Lisätietoa oleskeluluvista:

Maahanmuuttovirasto (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Lisätietoa vammaisen maahanmuuttajan palveluista yleisesti:

Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas (pdf) (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Lisätietoa palvelusuunnitelmasta:

Sosiaaliportti (linkki avautuu uuteen välilehteen)

2.

K: Olen Suomessa asuva vammainen maahanmuuttaja ja tarvitsen uuden (esteettömän) vuokra-asunnon. Voiko Hilma auttaa minua?

V: Tukikeskus Hilmalla ei valitettavasti ole mitään erityisiä kanavia uuden asunnon järjestämiseksi, vaan sinun on haettava asuntoa normaalisti kaupungilta, Satolta (linkki avautuu uuteen välilehteen), Lumolta (linkki avautuu uuteen välilehteen) tai muulta vuokranantajalta. Tukikeskus Hilma voi kuitenkin tarvittaessa auttaa asuntohakemusten täyttämisessä. Varaa tällöin tapaamisaika Hilmaan.

(Ajanvaraus ma, ti ja ke klo 12-14, puh. 044 7577 099)

Vuokra-asuntotilanne pääkaupunkiseudulla on yleisesti ottaen huono, joten erityisesti pienituloiset hakijat joutuvat usein odottamaan asunnon saamista pitkään. Asuntohakemus on muistettava uusia määrätyin väliajoin. Tukikeskus Hilma ei pysty nopeuttamaan asunnon saamista.

3.

K: Olen Suomessa asuva vammainen maahanmuuttaja ja olen saanut Kelasta/kunnan sosiaalitoimesta kielteisen päätöksen. Mitä teen?

V: Kun olet hakenut jotain palvelua tai etuutta ja saat kielteisen päätöksen, saat päätöksen mukana myös perustelut päätökselle sekä muutoksenhakuohjeet (valitusohjeet). Jos päätöksen perustelut ovat mielestäsi virheelliset, toimi muutoksenhakuohjeiden mukaan. Voit myös pyytää neuvoa valituksen tekemiseen päätöksen tehneeltä taholta. Jos suomen kielen taitosi ei riitä asian hoitamiseen suomeksi, pyydä heitä järjestämään paikalle tulkki.

Tarvittaessa myös Tukikeskus Hilma voi auttaa valituksen tekemisessä. Varaa tällöin tapaamisaika Hilmaan. (Ajanvaraus ma, ti ja ke klo 12-14, puh. 044 7577 099)

4.

K: Olen Suomessa asuva vammainen maahanmuuttaja ja haluaisin suomen kielen kurssille. Mitä teen?

V: Suomen kielen kursseja järjestävät useat eri tahot ja niille voi myös hakeutua eri tavoin. Suomen kielen kursseja pääkaupunkiseudulla ja Tampereen alueella voi etsiä itse finnishcourses.fi (linkki avautuu uuteen välilehteen) -verkkopalvelusta. Työvoimatoimiston (TE-toimisto) asiakkaana olevien vammaisten maahanmuuttajien kannattaa sopia suomen kielen opiskelusta työvoimatoimiston kanssa.

Suomen kielen kurssista on hyötyä vain, jos pystyt seuraamaan opetusta. Jo ennen kurssille ilmoittautumista sinun onkin syytä selvittää kurssin järjestäjältä, ovatko kurssin tilan esteettömät ja voiko kurssille saada mahdollisesti tarvitsemiasi apuvälineitä tai muita tukitoimia.

5.

K: Olen Suomessa asuva vammainen maahanmuuttaja ja haluaisin löytää jotain vapaa-ajan tekemistä tavatakseni uusia ihmisiä. Miten toimin? 

V: Suomessa toimii aktiivinen kansalaisyhteiskunta, johon kuuluu lukuisia eri alojen kansalaisjärjestöjä, kuten (moni)kulttuuri- ja vammaisjärjestöjä, jotka järjestävät toimintaa jäsenilleen ja joissain tapauksissa myös ei-jäsenille. Yksistään tiettyyn vammaan keskittyviä järjestöjä on kymmeniä, ja monilla niistä on myös paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät tapahtumia ja vapaa-ajan toimintaa omalla paikkakunnallaan.

Kansalaisjärjestöhaussa (linkki avautuu uuteen välilehteen) voit etsiä järjestöä joko nimen, toimialan tai asiasanan mukaan:

Listan valtakunnallisista vammaisjärjestöistä löydät täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

6.

K: Olen EU-maiden ulkopuolelta kotoisin oleva vammainen henkilö ja haluaisin muuttaa Suomeen. Mitä teen?

V: EU-maiden ulkopuolelta tuleva henkilö tarvitsee pidempiaikaiseen oleskeluun Suomessa oleskeluluvan. Oleskeluluvan saa vain perustellusta syystä, joita voivat olla esimerkiksi työ, opiskelu tai perheside. Oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on yleensä myös se, että pystyy huolehtimaan omasta ja perheensä toimeentulosta Suomessa ilman yhteiskunnan tukea. Vammaisuus tai parempien elinolosuhteiden etsiminen ei yksistään riitä syyksi oleskeluluvan saamiselle. Toisaalta vammaisuus ei myöskään ole este oleskeluluvan saamiselle Suomeen, jos muut edellytykset täyttyvät. Lisätietoa oleskeluluvista saat Maahanmuuttovirastosta (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Jotta henkilö voi saada kunnallisia palveluita (esimerkiksi vammaispalvelut) Suomessa, maistraatin on rekisteröitävä hänelle kotikunta. Maistraatti rekisteröi kotikunnan yleensä vain jos se arvioi, että muutto on pysyvä. Pysyvän muuton osoituksena voi olla esimerkiksi riittävän pitkä työsuhde Suomessa. Lisätietoa saa maistraatista (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Suomessa työskentelemisestä saa lisätietoa esimerkiksi työvoimahallinnon verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen) ja Suomeen työhön -esitteestä (linkki avautuu uuteen välilehteen) (saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi, ranskaksi ja puolaksi).

Jotta henkilö voi saada Kansaneläkelaitoksen eli Kelan maksamia tukia ja etuuksia, hänen on päästävä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä haetaan Kelasta. Suomen sosiaaliturvan piiriin pääseminen edellyttää yleensä, että Kela arvioi henkilön Suomeen muuton pysyväksi. Pysyvän muuton osoituksena voi olla esimerkiksi riittävän pitkä työsuhde Suomessa. Lisätietoa saa Kelasta ja Infopankista (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Tukikeskus Hilman neuvontapalvelu on tarkoitettu Suomessa jo asuville vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen (mukaan lukien turvapaikanhakijat).

7.

K: Olen EU-maasta kotoisin oleva vammainen henkilö ja haluaisin muuttaa Suomeen. Mitä teen? Voiko Tukikeskus Hilma auttaa minua?

V: EU-kansalainen voi oleskella Suomessa kolme (3) kuukautta ilman rekisteröitymistä. Jos oleskelu jatkuu pidempään, on käytävä rekisteröitymässä poliisilaitoksella. Jos ei ole Suomessa töissä, rekisteröitymisen yhteydessä on yleensä pystyttävä osoittamaan, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä Suomessa ilman yhteiskunnan tukea. Lisätietoa saa poliisilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Jotta henkilö voi saada kunnallisia palveluita (esimerkiksi vammaispalvelut) Suomessa, maistraatin on rekisteröitävä hänelle kotikunta. Maistraatti rekisteröi kotikunnan yleensä vain jos se arvioi, että muutto on pysyvä. Pysyvän muuton osoituksena voi olla esimerkiksi riittävän pitkä työsuhde Suomessa. Lisätietoa saa maistraatista (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Suomessa työskentelemisestä saa lisätietoa esimerkiksi työvoimahallinnon verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen) ja Suomeen työhön -esitteestä (linkki avautuu uuteen välilehteen) (saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi, ranskaksi ja puolaksi).

Jotta henkilö voi saada Kansaneläkelaitoksen eli Kelan maksamia tukia ja etuuksia, hänen on päästävä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä haetaan Kelasta. Suomen sosiaaliturvan piiriin pääseminen edellyttää yleensä, että Kela arvioi henkilön Suomeen muuton pysyväksi. Pysyvän muuton osoituksena voi olla esimerkiksi riittävän pitkä työsuhde Suomessa. Lisätietoa saa Kelasta ja Infopankista (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Tukikeskus Hilman neuvontapalvelu on tarkoitettu ainoastaan Suomessa jo asuville vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen (mukaan lukien turvapaikanhakijat).

8.

K: Olen maahanmuuttaja, mutta en vammainen henkilö, ja tarvitsen apua. Voiko Hilma auttaa minua?

V: Valitettavasti ei voi, sillä Tukikeskus Hilman asiakaskuntaan kuuluvat ainoastaan vammaiset ja pitkäaikaissairaat maahanmuuttajat ja heidän läheisensä.

Sinun kannattaa kääntyä asuinkuntasi maahanmuuttajapalveluiden puoleen. Helsingissä asuvat voivat olla yhteydessä Virka Infoon (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Myös monet järjestöt tarjoavat neuvontaa ja tukea maahanmuuttajille. Paljon hyödyllistä tietoa eri kielillä löytyy myös Infopankin sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).